Ilmastopolitiikka ja metsät

Ilmaston muutos on vakava asia ja se on otettava huomioon politiikassa ja kuten ilmastolakkoilevat nuoret sen sanovat – teoissa. Maapallon lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen tai mieluummin alle, muutoin vaikutukset meidän ja kaikkien tulevien sukupolvien elämään tulevat olemaan tuhoisia. Tekoja ja realismia tarvitaan myös Euroopan metsäisimmässä maassa Suomessa.

Ilmaston muutos on vakava asia ja se on otettava huomioon politiikassa ja kuten ilmastolakkoilevat nuoret sen sanovat – teoissa. Maapallon lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen tai mieluummin alle, muutoin vaikutukset meidän ja kaikkien tulevien sukupolvien elämään tulevat olemaan tuhoisia.

Ennusteiden mukaan Suomessa on 2050 enemmän metsää kuin 2019. Siis enemmän hiilinieluja ja hiilivarastoja kuin nyt. Suomi on jo nyt Euroopan metsäisin maa. 75 prosenttia Suomesta on metsää, noin 22.8 miljoonaa hehtaaria. Se on yli kymmenesosa Euroopan metsistä.

Asiantuntijoiden mukaan YK:n maankäyttötavoitteiden mukaisesti globaalisti pitäisi metsittää Euroopan kokoinen alue. Eikö kaikkien eurooppalaisten maiden pitäisi kantaa osansa tästä metsitystarpeesta? Miksi emme näe suomalaisten metsäpolitiikalla mestaroivia puolueita huutamassa näitä vaatimuksia kovaan ääneen eurooppalaisilla areenoilla? Syitä on valitettavasti kaksi: suomalaisten heikko vaikutusvalta Euroopassa ja kotimaassa vaalit, joissa metsät ovat vain pelinappulana – äänten hakkaamiseksi kunkin puolueen kannattajilta.

Eikö näiden puolueiden tulisi vaatia eurooppalaista metsäprosenttia?! Kävisikö vaatimus, että jokaisen Euroopan Unionin maan pinta-alasta pitäisi esimerkiksi 2050 mennessä (yksi ilmastoraporteissa asetettu rajapyykki lämpenemisen estämiselle) olla metsää vähintään 50 prosenttia. Maltalle tämä asettaisi mahdottoman vaatimuksen yhdestä 50 prosenttiin. Töitä tavoitteen eteen joutuisivat tekemään muutkin (metsän osuus nyt (%): esimerkkeinä Irlanti 12, Tanska 16, Saksa 33, Italia 38 tai Norja 45).

Eräiden puolueiden vaaliohjelmissa ja -työssä on esitetty verotusta metsämaalle tai puunkäytön rajoittamista. Nämä ovat vakavia heittoja, joilla puututaan perustuslain takaamaan omaisuuden suojaan. Ilmaston suojelemiseksi löytyy toki helposti myös muita kohteita, joiden omistusta tai hankintaa olisi helppoa tarkistella. Erityisen suuri uhka tuollaisista vaatimuksista kuitenkin muodostuisi suomalaisten mahdollisuudelle nauttia luonnosta. Jokamiehenoikeudet eivät enää olisi oikeutettuja, legitiimejä eivätkä voimassa tuollaisten metsäomaisuuteen kohdistuvien toimien takia. Tämä olisi suuri menetys kaikille suomalaisille.

Kannustankin jokaista tekoihin metsiemme puolesta, ei vain puheisiin tai ihmisten elämää ankeuttavaan politiikkaan. Etuovi.com-palvelussa on myynnissä yli 400 maa- ja metsätilaa. Ihmisillä on siis mahdollisuus tehdä ilmastotekoja ja metsittää Suomen luontoa.

Keskustan vaaliohjelman mukaisesti kestävä metsänhoito on parasta ilmastotyötä. Hiilinieluja pitää kasvattaa istuttamalla metsää käytöstä poistetuille turvesoille ja heikkotuottoisille viljelystä poistetuille pelloille. Metsien rästiin jääneet ensiharvennukset pitää hoitaa. Keskustan keinovalikoimaan kuuluvat myös soiden ennallistaminen ja maatalousmaiden hiilensidontakyvyn vahvistaminen.

Suomalaisista metsänomistajista noin neljännes asuu kaupungeissa ja kaupunkimetsänomistajien osuus kasvaa tulevaisuudessa. Kaupunkilaiset arvostavat metsiään. Toisin kuin Helsingin suuret poliittiset puolueet, joille esimerkiksi Keskuspuisto, Helsingin suurin metsä, on pelkkää politiikkaa – ei arvoja eikä ilmastotekoja.

Suomalainen metsänomistaja tekee jo nyt ilmastotekoja joka päivä. Heitä tulee kiittää, ei kurittaa. Suomi ja metsät ovat meille tärkeitä. Uskon ja toivon, että me kaikki haluamme löytää oikeita ja realistisia tekoja globaalin ilmaston puolesta.

Lähteet:

Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja nielukehitys vuoteen 2050, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 20/2019 

YLE: 5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästä ilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut ja kokenut, mutta silti järkyttynyt (https://yle.fi/uutiset/3-10443963) 

Global Warming of 1.5 ºC, An IPCC special report on the impacts of global warming of 1.5 °C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty.

Suomen arvoisia tekoja: Suomen Keskusta, vaaliohjelma, eduskuntavaalit 2019

Luonnonvarakeskuksen julkaisu: Finland’s forests 2018

Suomalaisen metsänomistajan profiili vuonna 2030, Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusraportteja n:o 221 

Helsingin Keskusta: Näpit irti Keskuspuistosta - kaikki maa ei ole rakennusmaata